HYVÄ TIETÄÄ

Vapaana eläessään kissa söisi noin neljä hiirtä päivässä.

Kissat suosivat proteiini- ja hiilihydraattipitoista ravintoa.

Kissan kahtena ensimmäisenä elinkuunaan saamilla kokemuksilla on syvä vaikutus myöhemmän elämän käytökseen.

Nuoret kissat ovat selvästi rohkeampia emon ollessa läsnä.

Kissanpentu, joka syntyy vilkkaaseen elinympäristöön jossa on paljon ihmisiä ja jossa tapahtuu paljon, on myöhemmässä elämässään usein paremmin varustautunut muutoksiin.

Villikissojen parissa naaraat pysyttelevät yleensä perheryhmän sisällä, kun taas urokset jakautuvat yleensä eri ryhmiin.

KISSAT EIVÄT PYSTY MUODOSTAMAAN TAURIINIA -
NIIDEN ON SAATAVA SE RAVINNOSTAAN.

Osan ystävällisestä olemuksestaan ja itseluottamuksestaan kissanpennut saavat isältään.

Kissat pitävät huoneenlämpöisestä, ei suoraan jääkaapista otetusta ruoasta.

Älä ruoki kissaa sen WC-astian läheisyydessä. Sen nukkumapaikka ei myöskään saisi olla WC-astian lähellä. (Luonnossakaan kissat eivät söisi eivätkä nukkuisi siellä, minne ne ovat tehneet jätöksensä.).

KISSAT OSOITTAVAT HYVÄNTAHTOISUUTTAAN HELLITTELEMÄLLÄ TOISIAAN

Kissa käyttää yli 60 erilaista äännähdystä viestinnässään.

Tervehtimisrituaalissaan kissan kehonkieli ja äänet ovat aivan erityisiä.

Kissan korvat kääntyvät yhdeksään erilaiseen asentoon sen tunnetilan mukaan.

Tortie- eli kilpikonnakuvioiset kissat ovat lähes aina naaraita.

PUNAVALKOISET KISSAT OVAT LÄHES AINA UROKSIA.

Kissat ovat lihansyöjiä eivätkä pysty pysymään hengissä pelkällä kasvisravinnolla.

Kissoilla on kaksi turkispeittoa, eristävä ja lämpimänä pitävä alaturkki sekä kuivana pitävä päällysturkki.

Kissan hampaat on luotu lihan puremiseen ja hienontamiseen.

Kissalla on isot silmät, jotka ovat sopeutuneet metästykseen hämärässä (silmissä on runsaasti sauvasoluja eli reseptoreita, jotka reagoivat valon kirkkausasteisiin hämärässä).

KISSAT EIVÄT PYSTY MAISTAMAAN MAKEAA.

Kissalla on sisäänpäin vetäytyvät kynnet.

Kissat pystyvät kuulemaan korkeampia ääniä kuin ihmiset, jopa ultraäänitaajuuksia.

Kissan lempipaikat ovat lämpimiä ja kuivia ja sijaitsevat usein korkealla.

Kissat voidaan luokitella niihin, jotka leikkivät mielellään leluilla ja niihin, jotka ovat mieluummin ihmisten seurassa.

Kissoilla tulisi olla päivittäin mahdollisuus leikkiä.

Kissan täytyy raapia pitääkseen kyntensä terävinä ja kyetäkseen jättämään näkyviä merkintöjä ja hajumerkintöjä lajitovereille.

Kissalta löytyy myös kolmas silmäluomi.

Kissan korvan ulko-osa on suppilomainen, jotta se kuulisi äänet paremmin.

Kissoilla on verkkokalvon takana erityinen heijastava kerros (tapetum), jonka vuoksi silmät kiiltävät aivan tietyllä tavoin, kun esimerkiksi auton valot osuvat niihin. Tämä kerros toimii valon vahvistajana ja lisää hämäränäkökykyä 40 prosentilla.

Kissalla on erityisiä papilloja kielessään, jotka toimivat kamman tavoin kun kissa nuolee turkkiaan.

Uroskissojen reviiri voi olla jopa kymmenkertainen naaraaseen verrattuna.

Kissat kilpailevat ravinnosta. Siksi on välttämätöntä, että jokaisella talon kissalla on oma ruokakuppi.

KISSANPENNUT ALKAVAT SYÖDÄ KIINTEÄÄ RAVINTOA YLEENSÄ 4 VIIKON IÄSSÄ.

Kissalla ei ole tuntokarvoja vain kasvoissa, vaan erityisiä myös etutassujen nivelissä, jotka toimivat tuntoeliminä ja antavat tietoa liikkeistä ja ympäristöstä.

Kissat eivät voi olla kasvissyöjiä, koska ne tarvitsevat arginiinia, ainoastaan lihassa esiintyvää aminohappoa.